Kalatalousalueen nimi on
Hartolan kalatalousalue ja
sen hallinnon kotipaikkana
on Hartola. Kalatalousalue
käsittää karttaliitteen
mukaiset vesialueet (Liite
1). Kalatalousalueen
vesipinta-ala on yhteensä
17831 hehtaaria.
2 §
Tarkoitus ja tehtävät
Kalatalousalueen
tarkoituksena on kehittää
alueensa kalataloutta sekä
edistää jäsentensä
yhteistoimintaa kalavarojen
kestävän käytön ja hoidon
järjestämiseksi.
Kalatalousalueen tehtävät
ovat kalastuslaissa
(379/2015) säädetyn
mukaisesti:
1) kalavarojen kestävän
käytön ja hoidon
suunnittelu;
2) käyttö- ja
hoitosuunnitelmaehdotuksen
laadinta, hyväksytyn
suunnitelman toimeenpano ja
sen vaikutusten seuranta;
3) kalavarojen käyttöön ja
hoitoon liittyvä tiedotus;
4) kalastuksenvalvonnan
järjestäminen;
5) kalastuksen sekä
kalakantojen
hoitotoimenpiteiden
seurantatietojen kerääminen;
6) kalastuksen
yhtenäislupa-alueiden
muodostamisen edistäminen
vapaa-ajan ja kaupallisen
kalastuksen tarpeisiin;
7) vesialueen omistajien
kalatalousalueelle siirtämät
tehtävät;
8) viehekalastuksesta
kertyneiden korvausvarojen
jako vesialueen omistajille;
9) muut elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskuksen
tulosohjaukseen sekä
kalastuslakiin perustuvat
tehtävät
3 §
Kalatalousalueen jäsenet ja
kokousedustajien valinta
Kalatalousalueen jäseniä
ovat alueen kalastusoikeuden
haltijat sekä
valtakunnalliset
kalastusalan järjestöt.
Seuraavilla kalatalousalueen
jäsenillä on oikeus yhteen
edustajaan yleiskokouksessa:
1) osakaskunta, jossa on
vesialuetta vähintään 50
hehtaaria;
2) osakaskuntiin
kuulumattomien,
pinta-alaltaan vähintään 50
hehtaarin kokoisten
vesialueiden omistajat;
3) sellaiset
kalatalousalueeseen
kuuluvien osakaskuntien tai
osakaskuntiin kuulumattomien
vesialueiden omistajien
yhteenliittymät, joiden
hallinnoimien vesialueiden
yhteenlaskettu pinta-ala on
vähintään 50 hehtaaria;
joessa kuitenkin vähintään
30 hehtaaria;
4) kalastuslain 23 §:n 2
momentissa tarkoitettu
valtakunnallinen
kalastusalan järjestö,
lukuun ottamatta vapaa-ajan
kalastajia edustavaa
järjestöä, jolla on oikeus
kahteen edustajaan.
Erityispemsteisten
kalastusetuuksien
haltijoilla on oikeus
yleiskokouksessa yhteen
yhteiseen edustajaan.
Rekisteröidyillä
alueellisilla yhdistyksillä,
joiden tarkoituksena on
ympäristön- tai
luonnonsuojelun edistäminen
ja jonka sääntöjen
mukaisella toiminta-alueella
kalatalousalue tai osa siitä
sijaitsee sekä saamelaisten
kotiseutualueella
Kalatalousalueen jäsenet
valitsevat edustajansa omien
sääntöjensä mukaisesti.
Yleiskokouksessa
kokousedustajien tulee
osoittaa puhe- ja
äänivaltansa
pöytäkirjanotteella tai
valtakirjalla ja
tarpeellisilla kiinteistön
omistamista koskevilla
asiakirjoilla,
Kalatalousalueella on oikeus
kutsua yleiskokoukseen
asiantuntijoita, joilla on
kokouksessa läsnäoloja
puheoikeus.
4 §
Toimielimet ja vastuu
Kalatalousalueen toimielimiä
ovat yleiskokous, hallitus
ja toiminnanjohtaja.
Kalatalousalueen toimielimen
jäsenen ja toimihenkilön on
hoitaessaan julkista
hallintotehtävää
noudatettava hallintolakia,
kielilakia sekä
viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annettua
lakia. Kalatalousalueen
toimielimen jäseneen ja
toimihenkilöön sovelletaan
rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia
säännöksiä silloin, kun he
hoitaessaan julkista
hallintotehtävää käyttävät
julkista valtaa.
5 §
Yleiskokous ja koolle
kutsuminen
Kalatalousalueen yleiskokous
pidetään vuosittain
huhtikuun loppuun mennessä.
Kokoukset kutsuu koolle
kalatalousalueen hallitus.
Ylimääräinen yleiskokous on
pidettävä, kun
kalatalousalueen yleiskokous
on niin päättänyt,
kalatalousalueen hallitus
katsoo sen tarpeelliseksi
tai se on tarpeen
kalatalousalueen
yleiskokouksen, hallituksen
tai toiminnanjohtajan
päätöstä koskevan
oikaisuvaatimuksen
käsittelyä varten.
Kirjallinen ilmoitus
kalatalousalueen
yleiskokouksesta on
lähetettävä postin tai
sähköpostin välityksellä
vähintään 14 vuorokautta
ennen kokousta jokaiselle
äänioikeutetulle jäsenelle,
jonka osoite on tiedossa.
Kokouskutsu on samassa
ajassa toimitettava
kalatalousviranomaiselle.
Lisäksi kokouskutsu
julkaistaan kalatalousalueen
Internet-sivulla.
Kokouskutsussa on mainittava
kokouksen aika ja paikka,
kokouksessa käsiteltävät
asiat sekä missä ja milloin
kokouksesta laadittu
pöytäkirja pidetään
asianosaisten nähtävillä.
6 §
Kalatalousalueen
yleiskokouksen tehtävät
Kalatalousalueen
yleiskokous:
1) valitsee hallituksen ja
yhden hallituksenjäsenistä
puheenjohtajaksi ja yhden
varapuheenjohtajaksi
2) valitsee tilintarkastajan
ja, jollei
tilintarkastajaksi valita
tilintarkastustoimistoa,
varatilintarkastajan;
3) päättää tilinpäätöksen ja
vuosikertomuksen
vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille
vastuullisille henkilöille;
4) vahvistaa vuotuisen
toiminta- ja
varainkäyttösuunnitelman
sekä vuotta pitempää aikaa
koskevan
toimintasuunnitelman;
5) vahvistaa ehdotuksen
käyttö- ja
hoitosuunnitelmaksi;
6) vahvistaa ehdotuksen
kalatalousalueen säännöiksi;
7) vahvistaa korvausvarojen
jakamisen vesialueen
omistajille;
8) päättää
kalatalousalueelle
palautuneiden korvausvarojen
käytöstä;
9) päättää yleiskokouksen,
hallituksen ja
toiminnanjohtajan päätöksen
oikaisemisesta.
7 §
äänestysmenettely
Kalatalousalueen
yleiskokouksessa on kullakin
vähintään 1 000 hehtaarin
vesialueomaisuutta
edustavalla edustajalla
kolme ääntä, vähintään 500
mutta alle 1 000 hehtaarin
vesialueomaisuutta
edustavalla edustajalla
kaksi ääntä sekä muita
jäseniä edustavilla
edustajilla yksi ääni.
Kalatalousalueen
yleiskokouksessa asiat
käsitellään esityslistan
mukaisessa järjestyksessä,
jollei kokous toisin päätä.
Asioiden käsittelyn pohjana
on kalatalousalueen
hallituksen esitys.
Kokouksessa käsiteltävästä
asiasta on varattava
tilaisuus keskustella sen
jälkeen, kun asia on
esitelty. Tämän jälkeen
puheenjohtajan on
julistettava keskustelu
päättyneeksi. Jos asiasta
ollaan yhtä mieltä tai
tehtyä vastaehdotusta ei ole
kannatettu, asia katsotaan
päätetyksi esityksen
mukaisesti. Muussa
tapauksessa puheenjohtajan
on todettava tehdyt
ehdotukset, joita ei
kannatuksen puutteessa oteta
äänestettäväksi ja
ehdotukset, joista on
äänestettävä. Tämän jälkeen
hänen on saatettava
kokouksen hyväksyttäväksi
äänestystapa ja, jos
äänestyksiä on suoritettava
useampia, äänestysjärjestys,
sekä tehtävä äänestysesitys.
Vaaleissa
tulevat valituksi eniten
ääniä saaneet. äänten
mennessä tasan vaali
ratkaistaan arvalla. Vaalit
suoritetaan suljetuin
lipuin, paitsi jos
yleiskokous yksimielisesti
päättää avoimen äänestyksen
toirnittamisesta. Suljettua
lippuäänestystä
suoritettaessa kukin
äänioikeutettu kirjoittaa
vaalilippuunsa niin monen
henkilön nimen kuin on
valittavia. Liian monta
nimeä sisältävät vaaliliput
hylätään.
8 §
Kalatalousalueen hallitus
Kalatalousalueen
hallitukseen kuuluu yhdeksän
/ 9 jäsentä. Hallituksen
jäsenen toimikausi on kolme
vuotta. Hallituksen
jäsenistä valitaan
vuosittain kolmannes.
Kahtena ensimmäisenä vuotena
hallitusjäsenten
erovuoroisuus ratkaistaan
arvalla.
Hallitus
kokoontuu puheenjohtajan,
tai puheenjohtajan ollessa
estyneenä,
varapuheenjohtajan kutsusta.
Hallitus on päätösvaltainen,
kun saapuvilla on
hallituksen puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja sekä
muista jäsenistä vähintään
puolet.
Hallituksen kokouksissa on
pidettävä pöytäkirjaa, johon
merkitään läsnäolijat ja
päätöksentekoon
osallistuneet sekä tehdyt
päätökset.
9 §
Kalatalousalueen hallituksen
tehtävät
Kalatalousalueen hallituksen
tehtävänä on:
1) yleiskokouksessa
käsiteltävien asioiden
valmistelu ja päätösten
täytäntöönpano;
2) käyttö- ja
hoitosuunnitelmaan kuuluvien
tehtävien toimeenpano ja
raportointi suunnitelman
tavoitteiden toteutumisesta;
3) päätösten tiedoksianto;
4) kalastuksenvalvontaan
liittyvien tehtävien hoidon
jäij estäminen; sekä
5) toiminnanjohtajan
nimittäminen ja erottaminen.
10 §
Toiminnanjohtajan tehtävät
Toiminnanjohtaja hoitaa
kalatalousalueen juoksevaa
hallintoa hallituksen
antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti.
Toiminnanjohtajalla on
kalatalousalueen
nimenkirjoitusoikeus.
Toiminnanjohtaja vastaa
siitä, että kalatalousalueen
kirjanpito on lain mukainen
ja varainhoito luotettavalla
tavalla järjestetty.
Toiminnanjohtajan on
annettava hallitukselle ja
sen jäsenelle tiedot, jotka
ovat tarpeen hallituksen
tehtävien hoitamiseksi.
Toiminnanjohtajalla on
oikeus olla läsnä
hallituksen kokouksessa ja
käyttää siellä puhevaltaa,
jollei hallitus päätä
toisin.
11 §
Pöytäkirja ja tiedoksiannot
Kalatalousalueen
yleiskokouksessa on
pidettävä pöytäkirjaa, johon
merkitään kokouksen aika ja
paikka, läsnä olevat
jäsenet, kokouksessa
käsitellyt asiat, tehdyt
päätökset sekä tapahtuneet
äänestykset.
Pöytäkirja on puheenjohtajan
ja pöytäkirjanpitäjän
allekirjoitettava sekä
pöytäkirjan tarkastajan
tarkistettava ja
varustettava
tarkistusmerkinnällä
mahdollisine
huomautuksineen, mikäli
pöytäkirjaa ei valmiiksi
kirjoitettuna julki lueta
kokouksen päätteeksi.
Tarkistettu pöytäkirja
pidetään asianomaisten
nähtävänä kokouskutsussa
mainitussa paikassa ja
kutsussa mainitusta päivästä
lähtien vähintään 14 päivän
ajan.
Kalatalousalueen päätökset
kuulutetaan hallintolain
mukaisella tavalla.
Kalatalousalueen virallinen
ilmoitustaulu on Hartolan
kunnan ilmoitustaulu.
12 §
Toimihenkilöt
Kalatalousalueella voi olla
kalastuksenvalvojia ja muita
toimihenkilöitä, jotka
kalatalousalueen hallitus
ottaa toimeenja vapauttaa
tehtävistään.
13 §
Toiminta- ja tilikausi
Kalatalousalueen toiminta-
ja tilikausi on
kalenterivuosi.
Kalatalousalueen tilit ja
vuosikertomus on annettava
tilintarkastajan
tutkittaviksi helmikuun
loppuun mennessä.
Tilintarkastajan on
annettava lausuntonsa
hallitukselle maaliskuun
loppuun mennessä.
14 §
Nimen kirjoittaminen
Kalatalousalueen nimen
kirjoittaa hallituksen
puheenjohtaja tai
toiminnanjohtaja.
15 §
Päätöksen oikaiseminen ja
muutoksenhaku
Se, jonka oikeutta
kalatalousalueen
yleiskokouksen tai
hallituksen taikka
toiminnanjohtajan tekemä
päätös koskee, voi vaatia
kalatalousalueen
yleiskokoukselta päätöksen
oikaisemista sillä
perusteella, että paätös ei
ole syntynyt laillisessa
järjestyksessä taikka on
lain, asetuksen tai
kalatalousalueen sääntöjen
vastainen taikka poikkeaa
siitä, mitä käyttö- ja
hoitosuunnitelmassa on
määrätty.
Jollei oikaisua suoriteta,
voi oikaisuvaatimuksen
tehnyt hakea muutosta
valittamalla
hallinto-oikeuteen.
Oikaisuvaatimukseen ja
muutoksenhakuun sovelletaan,
mitä siitä on voimassa
olevassa kalastuslaissa ja
hallintolaissa säädetty.
16 §
Sääntöjen muuttaminen
Kalatalousalueen sääntöjä
voidaan muuttaa
yleiskokouksen päätöksellä.
Muutetut säännöt tulee
esittää
kalatalousviranomaisen
vahvistettavaksi.
Mikäli kalatalousalueen
rajat muutetaan tai alue
purkautuu, päättää
kalatalousalueen
yleiskokous. miten omaisuus
käytetään.
Nämä
säännöt on hyväksytty
kalatalousalueen
yleiskokouksessa 07.02.2019